Lähisuhde- ja perheväkivalta vaatii nopeita ja konkreettisia toimia


Suomi täytti 100 vuotta. Suomen naiset saivat ensimmäisinä maailmassa äänioikeuden. Maatamme pidetään tasa-arvon edelläkävijänä.

Kuitenkin Suomen naisiin ja lapsiin kohdistuva lähisuhde- ja perheväkivalta on vielä tabu ja valitettavan yleistä. Väkivalta vaatii välittömiä toimia rikosten kitkemiseksi. Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille, ja joka kolmas Suomen nainen kokee elämänsä aikana kumppaninsa tekemää väkivaltaa.

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen merkittävimmistä ihmisoikeusongelmista. Rikosten kitkeminen Suomesta vaatii nykyistä mittavampia toimia niin tapausten ennaltaehkäisyyn, väkivallan uhan alla elävien suojeluun, kuin jo uhriksi joutuneiden auttamiseen. Väkivaltaa on torjuttava mittavasti.

Vuoden 2017 alussa valtioneuvosto on asettanut toimikunnan, jonka on määrä valmistella naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskeva ohjelma vuosille 2018-2021. Työssä väkivallan torjumiseksi tulee kiinnittää huomio nopeaan puuttumiseen sekä tukipalveluihin.

Apua tarvitsevien ja uhan alla elävien oikea-aikainen kohtaaminen edellyttää terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaalitoimen sekä poliisin välisen yhteistyön ja tiedonkulun tehostamista. Viranomaisille on koulutuksen avulla taattava myös vahva ammattiosaaminen ja tarvittavat työkalut väkivaltaepäilyn tapauksiin puuttumiseen.

Meillä tapahtuu myös järkyttävää lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Siksi myös lastensuojelun sekä varhaiskasvatus- ja opetustoimen linkittyminen väkivallan vastaiseen työhön on ensiarvoisen tärkeää.

Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin ja elämään. Kaikilla on oikeus elää ilman väkivallan uhkaa iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Ilmainen palvelunumero 080 005 005 on ympäri vuorokauden auki. https://www.nollalinja.fi/


Raija Lummi, torniolainen kaupunginvaltuutettu ja Kokoomuksen Naistenliiton hallituksen jäsen

Kommentit