Tytöt liikkuvat vähemmän
kuin pojat. Se on kiistaton tosiasia ja se näkyy lukuisissa tutkimuksissa ja pro
gradu- ja väitöskirjoissa. Asiaa voi tarkastella historian kautta. Vanhastaan
urheilua ja liikuntaa on pidetty miesten ja poikien asiana, joista esimerkkinä
olympialaiset olivat antiikin Kreikan tapa liikuttaa poikia ja miehiä
kisailemaan ja vilvoittelemaan keskenään.
Vielä nykyään poikien ja
miesten liikuntaa tuetaan enemmän verovaroin. Niitä harrastuksia, joissa pojat
ovat selkeänä enemmistönä, esim. palloilulajit ja jääkiekko, tuetaan paljon
enemmän julkisin varoin kuin tyttöjen suosimia lajeja kuten tanssia, voimistelua,
taitoluistelua ja ratsastusta, jotka saavat vain hippusia siitä tuesta, jota
poikien suosimat lajit saavat. Poikien ja miesten suosimia lajeja pidetään
standardeina liikunnalle. Jos ja kun niiden käytössä tytöt ovat vähemmistönä,
arvostellaan ja kysytään miksi tytöt eivät niitä käytä. Harvassa suomalaisessa
kunnassa ratsastus-, tanssi- tai kuntosaliurheilu on rahoitettu yhteisin
verovaroin. Sen sijaan jääkiekko- ja jääpallohallit ovat kunnissa
peruspalveluja kuntalaisille.
Voisimme ottaa mallia esim.
Ruotsin Haaparannasta, jossa tyttöjen suosimia lajeja ja sitä kautta tyttöjen
liikuntaa on alettu korostaa kunnan toiminnassa. Tukemista toteutetaan
antamalla tyttöjen käyttämille harrastuksille aikaisempia iltavuoroja ja
jakamalle mm. aikuisten miesten seura-aikoja myöhemmille iltavuoroille. Seuroja
tuetaan lisäksi panostamalla suuremmalla summalla tyttöjen osallistumista
liikunnalliseen järjestötoimintaan. Tämä ei ole pois poikien osallistamisesta
vaan tämä lisää kokonaisliikunnan osuutta. Tytöt ja pojat pitää saada samalle
tasolle liikunnan harrastamisessa ja lisätä näin nuorten liikuntaa
kokonaisuudessaan.
Helsingin kouluissa on
menossa kokeilu, jossa liikunnanopettajat ja kunnan kouluterveydenhoitajat
tekevät yhteistyötä valitsemalla nuorista koululaisista ne, jotka ovat
syrjäytymässä liikunnasta ja oman hyvinvoinnin edistämisestä. On tärkeää löytää
moniammatillisesti koululaisista ne nuoret, jotka hyötyvät eniten ohjauksesta
liikunnan pariin. Helsingistä on saatu hyviä kokemuksia ja käytäntöjä tämän
toiminnan kehittämiselle. Toiminta
muistuttaa Personal Trainer- toimintaa, jossa jokaiselle räätälöidään oma ohjelma.
Tämä toiminta säästää pitkällä tähtäyksellä yhteisiä verovaroja inhimillistä
puolta unohtamatta.
Jokaisessa kunnassa löytyy
varmasti koulujen monitoimi- ja liikuntasaleja, jotka ovat vajaakäytössä
iltaisin ja viikonloppuisin. Niihin voidaan moniammatillisesti perustaa esimerkiksi
punttisalitoimintaa, joka on erityisesti tytöille suosittu liikuntamuoto ja
joka tulee kalliiksi nuorille, jotka joutuvat kunnan palvelun puutteessa
turvautumaan yksityiseen palveluun. Vähävaraisten vanhempien jälkikasvulla ei
ole valinnanvaraa, jos kunnan tarjoamaa mieleistä liikuntapalvelua ei ole
tarjottavana.
Raija Lummi
Lapin ja Tornion Kokoomusnaisten
puheenjohtaja, torniolainen kuntapäättäjä
Kommentit
Lähetä kommentti