maanantai 20. maaliskuuta 2017

Myötä- ja vastamäessä – vanhetessa mäki jyrkkenee


Raija Lummi, ehdokas Torniossa numerolla 127



 

Sanotaan, että on kolmenlaisia ihmisiä: niitä, jotka ovat omaishoitajia, niitä, joista tulee omaishoitajia ja niitä, jotka ovat omaishoidettavia. Tornion väki ikääntyy vauhdilla. Vanhusväestö lisääntyy ja sitä kautta myös huonompikuntoisten määrä kasvaa. Samaan aikaan yhä useampi seniori hoitaa puolisoaan kotona. Myötä- ja vastamäessä. Se on luvattu ja se pitää.

 Omaishoitosopimuksen tehneet saavat omaishoidontukea. Heinäkuussa 2016 tulleen lain mukaan omaishoitosopimuksen tehnyt saa 2-3 vrk kuussa vapaata.  Näin ei kuitenkaan käytännössä tapahdu. Hoidettavan hoito on järjestettävä sille ajalle, joko kotona tai intervallihoidossa. Hoidettava ei aina halua lähteä kotoa pois ja omainen ei ”raski” puolisoaan tai omaistaan minnekään viedä ja siksi omaishoitajat sinnittelevät ja väsyvät. Siksi kotona annettavaa hoitoapua on lisättävä kunnissa. Systeemiä on kehitettävä.

 Yksi laitospaikka maksaa Torniolle noin 70 000 euroa vuodessa, mutta kotona hoidettu henkilö maksaa vain noin 17 000 euroa vuodessa. Omaishoitoa tulee siis kehittää kunnallisella tasolla sekä taloudellisista että inhimillisistä syistä.

 Laitospaikoista pyritään pois ja senioreja pyritään hoitamaan kotona. Se onkin ihmiselle luonnollista ja kannatettavaa. Mitalin toinen puoli on kuitenkin se, että puoliso – yleensä myös ikääntynyt – vanhenee ja väsyy samaan tahtiin, vaikka hän onkin se vahvempi osapuoli kodissa.

Omaishoitaja on omaishoidon erikoisasiantuntija. Kunnan tulee auttaa jaksamista järjestämällä virkistymismahdollisuuksia, intervallipaikkoja, mutta myös kohtaamis- ja infotilaisuuksia, joissa omaishoitaja voi kertoa tuntemuksiaan ja antaa kehittämisehdotuksia omaishoidon kehittämiselle. Omaishoitajan ammattitaitoa on kunnioitettava. Usein keskustelukin ja vaikuttamisen kokemus auttavat jaksamaan arjessa. Kolmas sektori on tärkein linkki omaishoidossa. Sen tulee saada kunnan ja kunnon tuki toiminnalle!

 Kolmas sektori ei riitä, vaan myös valtion on tultava enemmän vastaan asiassa. Omaishoitajien pyynnöt ovat hyvin konkreettisia ja edullisia, esimerkiksi hoidettavan apuvälineiden verovähennys, jonka ansiosta omaishoidettavien itsemääräämisoikeus kasvaa ja hoitaja pääsee hetkeksi irtaantumaan kotoa. Omaishoitajalta puuttuu usein tieto omista oikeuksistaan, joten ”jonkun” on annettava tarvittava tieto oikeuksista. Suomalainen ”tiedon pihtaamiskulttuuri”  on laitettava romukoppaan, Ei ole paluutta entiseen, jolloin eri sukupolvet asuivat samassa pihapiirissä toisiaan auttaen.

 Ikä-ihmiset myös ostavat palveluita ja tuovat elannon monen yrittäjänkin pöytään. Harmaat pantterit miehittävät kansalaisopistojen kerhot ja kulttuuririennot, täyttävät konsertit ja tapahtumat. Vanhukset toimivat myös itse vapaaehtoistyössä, huolehtivat siinä sivussa omasta kunnostaan ja hyvinvoinnistaan. Kunta ja koko yhteisö siis hyötyy siitä, että omaishoitaja jaksaa. Vanhusväki tuo myös elinvoimaa kuntiin!

 Jos emme ennakoi ihmisten ikääntymisestä koituvaa haastetta ja keskity pureutumaan ennakoivasti omaishoitoon, edessämme on hoitopommi, joka voi räjähtää käsiin. Kuka hoitaa, jos omaishoitaja ei jaksa?



Raija Lummi, valtuutettu, kuntavaaliehdokas (kok), Tornio

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Pohjoisen tuulahdus kuntavaaleihin - Suomen Nainen -lehti ilmestyi

Ohessa linkki pdf-tiedostoon, jossa uunituore lehti Suomen Nainen ja kirjoitukseni siitä, miksi kannattaa olla mukana kuntapäättäjänä ja pyrkiä jatkokaudelle valtuustoon sekä miksi kuntalaisten kannattaa olla yhteydessä omaan ehdokkaaseensa.



sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Raija Lummi – koulusydämellä



 

Hyvää Koulua! Pidän kovaa ääntä koulun puolesta!







Lue kirjoitukseni myös Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajien sivuilta alla olevasta linkistä. 



Olen toisen kauden kaupunginvaltuutettu Torniosta. Olen ollut koulutuslautakunnassa, sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja nyt olen hallituksen jäsen, joten olen aitiopaikalla kuntalaisen kaikkiin käytännön asioihin.

Olen lehtori Lapin ammattikorkeakoulussa. Koulutukseltani olen filosofian maisteri Oulun yliopistosta, aineinani saksa ja ruotsi. 2000-luvun alussa valmistuin opinto-ohjaajaksi ammatillisesta opettajakorkeakoulusta Hamkissa, Hämeenlinnassa.

Olen kauppa- ja kulttuuriopettajien yhteysopettaja Torniossa. Yhdistystoiminta on sydäntä lähellä. Pidän ääntä koulutuksen puolesta. Olen ollut pian 30 vuotta lehtori ammatillisella puolella. Yleissivistävä koulu on kaiken perusta. Varhaiskasvatus ja alakoulu luovat perustan lapsen koulutielle.

Pisa-peruskoulu pitää pelastaa. Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta. Lukion ja ammatillisen 2. asteen pitää pysyä lähellä nuoren kotia tai muuta hänen tukiverkostoa. Ammattikoulun käyneillä pitää jatkossakin olla yhtäläiset mahdollisuudet hakea jatko-opintoihin korkeakouluun ja yliopistoon. Tätä ei saa unohtaa päätöksiä tehtäessä. Siksi ammatillista koulutusta ei saa liiaksi kaventaa vain muutamaan koulutukseen ja liikaa työelämän kapeita ja ohimeneviä tarpeita tottelevaksi. Silloin mennään ojasta allikkoon ja oppi kaatuu ojaan. Yleissivistävyys tulee turvata myös ammatillisessa koulutuksessa!

Otan ammattikorkeakoulussa vastaan opiskelijat, jotka ovat suorittaneet edelliset kouluasteet. Arvostan suuresti kollegoideni työtä opiskelijan aiemmilla kouluasteilla. Mitä paremmin koulu toimii opiskelijani aiemmilla kouluasteilla, sitä paremmin voin jatkaa työtäni opiskelijoiden tukijana ja opettajana.

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Perheet ja työelämä


Aikuisten työllisyys ja lasten hyvinvointi ennen kaikkea


Työ tekijäänsä kiittää. Työllisyysaste on Suomen koh­talon­kysymys, ja siksi sitä on onnistuttava parantamaan. Usein perheiden ja työelämän edut asetetaan vastakkain, vaikka todellisuudessa ne ovat yhtä ja samaa asiaa.


Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa vanhempainvapaita on kehitetty voimakkaasti tasa-arvoisen vanhemmuuden suuntaan. Uudistus on järkevä niin naisten, lasten kuin kansantaloudenkin kannalta.

Suomessa on mentävä kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Ne lapset, jotka hyötyisivät varhaiskasvatuksesta eniten, osallistuvat siihen vähiten. Varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen tulee edetä askel kerrallaan.


Ensimmäinen askel maksuttomaan varhaiskasvatukseen otettiin maaliskuun alussa, jolloin pienituloisten 2–3 hengen perheiden maksut laskivat. Kokoomusnaisten puoluekokousaloite on pohjana kokoomuksen julkistamalle Perheet ja työelämä –asiakirjalle. Siinä on tärkeimmät sekä perheitä että työelämää koskevat linjaukset.


Ensimmäisenä tavoitteena on maksuton, laadukas ja pedagoginen osapäiväinen varhaiskasvatus, johon osallistuu koko ikäluokka. Jokaisella on oltava taustasta riippumatta mahdollisuus oppia, kouluttautua ja löytää omat vahvuutensa. Varhaiskasvatus on elinikäisen oppimisen polun ensimmäinen askel ja OECD:n mukaan kaikkein vaikuttavinta koulutusta.


Toiseksi on luotava perheille sujuva arki. Tässä on myös asenteissa tarkistamista mm. työpaikkojen ja koko yhteiskunnan perheystävällisyyttä lisäämällä. Lisäksi lyhytaikaisen lastenhoitoavun saamista on helpotettava, mm. kotiavun saamisen helpottamista ilman perheen sosiaalipalvelun asiakkuutta.


Kolmantena ja tärkeimpänä on koko perhevapaajärjestelmän uudistaminen jo tällä vaalikaudella. Haluamme lisätä perhevapaiden joustavuutta ja valinnanvapautta. Nykyisessä mallissa on liiankin tiukat raamit sille, milloin vapaita saa käyttää ja missä järjestyksessä. Uusi malli myös mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Perhevapaamalli huomioi erilaisten perheiden tilanteet ja joustaa niissä yksilöllisesti.


Kokoomus esittää konkreettisina keinoina 5 viikon äidille maksettavan odotusrahan, vuoden mittaisen ansiosidonnaisen vanhempainvapaan, josta molemmille vanhemmille kiintiöidään 3 kk sekä 6 kuukauden joustavan hoitorahan (800 e), jonka vanhemmat jakavat haluamallaan tavalla. Täysimääräisenä tuet riittävät siihen asti, kunnes lapsi on 1,5 vuotias ja puolitettuina 3 vuotiaaksi asti. Puolitettunakin alin etuus on 400 e/kk, mikä pärjää nykyiselle kotihoidon tuelle tason ja keston osalta. Ensimmäinen kuukausi ansiosidonnaista maksetaan korotettuna molemmille vanhemmille. Nykymallissa korotuksen saa vain äiti.


Yhteiskunnan tukijärjestelmien on edistettävä mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista ja vältettävä kannustinloukkujen muodostumista sekä turvattava lapsille yhdenvertaiset lähtökohdat elämään. Haluamme lisätä perheiden valinnanvapautta ja kannustaa töihin.


Raija Lummi, kaupunginvaltuutettu ja kuntavaaliehdokas (kok) Tornio